hiilisinkkikennomo
Hiilinkelkkasolu edustaa yhtä perustavimpia ja maailmanlaajuisesti käytetyimpiä ensisijaisia akkoteknologioita. Tämä elektrokemiallinen virtalähde koostuu sinkkianodista, mangaanidioksidikatodista ja elektrolyytistä, joka on valmistettu ammoniumkloridista tai sinkkikloridista. Solu toimii kemiallisen reaktion kautta, jossa sinkki hapettuu anodilla, vapauttaen elektroneja, jotka kulkeutuvat ulkoisen piirin kautta virtaa tuomaan liitetyt laitteet. Katodin mangaanidioksidi ottaa vastaan nämä elektronit, jolloin piiri sulkeutuu ja sähköenergiaa tuotetaan. Näissä soluissa on tyypillisesti 1,5 voltin sähköinen potentiaali, ja niitä valmistetaan useissa standardikoot, kolmena A:n (AAA) kokoisista D-ken soluun asti. Hiilinkelkkasolut ovat olleet keskeisessä roolissa kannettavien elektroniikkalaitteiden kehityksessä niiden keksimisestä lähtien, tarjoten kustannustehokkaan ratkaisun sovelluksiin, joissa virtaustaso on matala tai kohtalainen. Rakenteessa käytetään sinkkikalvoa, joka toimii sekä säiliönä että anodina, keskellä hiilisauvaa keräävänä elementtinä, jota ympäröi mangaanidioksidin ja hiilipunan seos. Tällainen rakenne takaa stabiilin jännitteen tuoton purkauksen aikana ja tarjoaa kohtuullisen säilyvyydyn oikeissa säilytysolosuhteissa. Teknologian yksinkertaisuus ja luotettavuus ovat pitäneet sen akkumarkkinoiden vakituisena valintana, erityisesti alueilla, joissa hintatekijät ovat tärkeämpiä kuin suorituskykyvaatimukset.